Satakunnan Museo
Hallituskatu 11 Pori

VENÄLÄISISTÄ KADUNNIMISTÄ PYRITÄÄN EROON
(1920-luku)

  Porin I-VI kaupunginosan kadut säilyttivät alkuperäiset nimensä maamme itsenäistymiseen saakka. Porin kadunnimistön uudistamista ryhdyttiin pohtimaan ensi kerran vuonna 1918, jolloin kaupunginvaltuusto asetti viisihenkisen komitean harkitsemaan kaupungin katujen ja torien nimiin muutoksia, joita maamme itsenäis-tyminen sen mielestä edellytti. Vuonna 1922 komitea sai lisäksi tehtävän ehdottaa katujen ja torien nimet kaupungin uusille kaavoitettaville alueille. Tuolloin komitea oli yksimielinen siitä, että kaupungin katujen nimissä ilmenee Venäjän vallan ajan vaikutus, mutta erimielinen siitä, tulisiko nimiä ryhtyä muuttamaan. Vuonna 1924 komitean enemmistö katsoikin, että koska kaupungin katujen nimet olivat jo niin vakiintuneet, että niiden uudistaminen aiheuttaisi suuria hankaluuksia käytännössä eikä nimissä voitu todeta mitään maamme itsenäisyyttä räikeästi loukkaavaa, ei nimiä tulisi ryhtyä muuttamaan kuin yksityistapauksissa erityisistä syistä. Kadunnimityskomitea kuitenkin ehdottaa jo vuonna 1924 ensimmäisiä muutoksia kadun-nimistöön. VI osassa sijaitsevan Rautatien-puistokadun nimi ehdotetaan muutettavaksi Väinönkaduksi. Rautatienpuistokatua taas ehdotetaan uuteen, kaavoitettavaan IX kaupunginosaan tulevan rautatieasemalle johtavan kadun nimeksi. Väinönkatu -nimi taas valittiin, koska “komitea katsoo suotavaksi, että kaupunkimme katujen nimityksiin myöskin käytettäisiin Kalevalasta saatuja aiheita”. Samalla VI osassa esitetään muutettavaksi Itä rajakatu Itäiseksi kaduksi ja Länsi rajakatu Läntiseksi kaduksi. Lisäksi komitea toteaa, että koska “ myöskään nykyinen Etelä rajakatu ei tule vastaisuudessa (kun X kaupunginosa rakennetaan) muodostamaan mitään varsinaista rajakatua ... komitea ehdottaa, että Etelä rajakadun nimeksi muutetaan Kalevalasta aiheen ottaen Kalevan puistokatu - Kalevala-alléen”.

  Kansallisromantiikan vaikutus on siis ulottunut Porissa aina kadunnimistöön saakka. Kaupunginvaltuusto hyväksyi nämä ehdotukset kokouksessaan 8.4.1924. Vuonna 1926 Porin Talonomistajain Yhdistys ehdottaa mm. Etelä-Linjakadun nimen muuttamista Vapaudenkaduksi, mihin kadunnimityskomitea esittää, että nimi edelleen säilytettäisiin kunnes kaupungin kadunnimistön muuttaminen osiltaan otettaisiin uudelleen käsiteltäväksi. Kadun nimen muuttaminen Itsenäisyydenkaduksi sai kuitenkin kannatusta kaupunginvaltuustossa ja nimen muutos tehtiinkin kaupunginvaltuuston päätöksellä 23.2.1926. Samalla valtuusto päätti komitean esityksen mukaisesti VI kaupunginosan alueelle Kalevan puistokadun jatkoksi itäpäässä sijoittuvan uuden kadun nimeksi Svensberginkatu. Gustaf Svensberg (1816-1897) oli porilainen kauppias ja merkittävä lahjoittaja, jonka lahjoituksin turvin perustettiin myös VI osassa sijaitseva Svensbergin ukkokoti. Lisäksi päätettiin, että jatkossa kaikki uudet kadunnimet tulevat olemaan yksinomaan suomenkieliset. Uudet, pelkästään suomenkieliset kilvet tulivat käyttöön vuonna 1928.

  Vuonna 1927 Porin Aitosuomalainen Kerho ottaa uudelleen esille venäläisperäisten kadunnimien muuttamisen suomalaisiksi joko kaupungin vanhempiin kadunnimiin, suomalaisiin aiheisiin tai historiallisiin tapahtumiin pohjautuviksi nimiksi. V ja VI osan kaupungin ja ainakin maan historiaan pohjautuvat henkilönimet kerho katsoi säilyttämisen arvoiseksi, mutta sen sijaan keskikaupungin Venäjän historiasta saatujen nimien kerho ei katsonut olevan kunniaksi kaupungille, koska niillä ei sen mielestä ole mitään tekemistä kaupungin ja maan oman historian kanssa. Kerhon mukaan “nimet palauttavat vain mieliin vieraan vallan sorto-kauden, mutta itsenäisen Suomen kansalaisilla ei ole mitään syytä tuota aikakautta muistella”. Mm. ehdotettiin Alexandrankadun nimen muuttamista Harjakaduksi vanhan porilaisen (epävirallisen) kadunnimen mukaan. Kerhon mukaan myös muissa maamme kaupungeissa oli tällaiset muutokset tekeillä. Kadunnimikomitea esittikin vuonna 1928 Vladimirinkadun nimen muuttamista Otavankaduksi, koska kadun pohjoispäässä sijaitsee tunnettu, Porin historiassa merkityksellinen Otavan ravintola ja hotelli. Lisäksi komitea katsoi, että nimen johdosta voitaisiin myös ajatella Otava-nimen merkitystä suomalaisessa kulttuurielämässä sekä samannimistä tähtikuviota. Komitean mukaan kadusta on jo epävirallisesti käytetty Otavankatu -nimeä.

  Lisäksi komitea ehdotti Elisabetinkadun ja Elisabetintorin nimien muuttamista suomalaisiin nimimuotoihin Liisankatu ja Liisantori. Itäpoikkikatu ehdotettiin muutettavaksi pelkäksi Poikkikaduksi. Sen sijaan Harjakatua ei komitea pitänyt sopivana, vaan ehdotti sen sijaan Alexandrankadun nimeksi Hallituskatua, koska kadun varrella on jo vanhastaan sijainnut ja sijaitsee kaupungin hallintoelimet. Nikolainkadun muuttamista Valtakaduksi taas komitea perustelee sillä, että katu on ollut kaupungin liikenteen huomatuimpia valtaväyliä. Konstantinkadun uudeksi nimeksi komitea esitti kerhon esityksen mukaisesti Torikatua. Osa komiteasta oli Nikolain- ja Konstantininkatujen nimien säilyttämisen kannalla. Esimerkiksi Konstantin -nimeä ei katsottu erityisen venäläiseksi ja lisäksi nimen eduksi todettiin, että nimen mahdollinen antaja Konstantin Nikolajevitsh ajoi länsimaisen, perustuslaillisen hallitusmuodon käyttöönottoa ja vapaamielisiä uudistuksia Venäjällä. Katariinan-kadun uudeksi nimeksi ehdotettiin mm. Voileipäkatua, koska sen varrella sijaitsi höyryleipomo ja meijeri, sekä Raatimiehenkatua, koska kadun pohjoispäässä, joen toisella puolella oli Raatimiehenluoto. Myöskään Katariina -nimeä ei pidetty täysin venäläisenä, vaan säilyttämisen arvoisena, koska nimi voidaan liittää myös Ruotsin kuningattariin ja esim. Katarina Jagellonicaan. Sen sijaan Antin-, Yrjön- ja Annankadun nimet komitea esitti säilytettäväksi, koska “niitä tässä muodossaan on pidettävä täysin kotimaisina ja kotimaan historiaan kuuluvina”. Kaupunginvaltuusto hyväksyi komi-tean edellä luetellut esitykset kadunnimien muutoksista niin, että Katarii-nankadun nimi säilytettiin. Yksimielinen ei valtuustokaan ollut - osa jäsenistä vastusti kaikkia nimenmuutoksia ja lisäksi valtuustossa tuotiin esille mielenkiintoisia ehdotuksia, esimerkiksi Katariinankadun nimeksi ehdotettiin myös Sammonkatua ja Kaisankatua sekä Nikolainkadun nimeksi Suomen Pankin katua. Osa Porin keskustan historiallisista kadunnimistä siis muutettiin vuonna 1928 “poliittisesti sopivammiksi”. Loppujen lopuksi suurin osa vanhoista venäläisperäisistä nimistä Porin keskustassa sai kuitenkin armahduksen.

Seuraava sivu
Edellinen sivu