V osasta katosivat kaikki vanhat henkilönimiin pohjautuvat kadunnimet lukuun ottamatta Tähti-katua, jonka henkilönimimerkitys olikin jo hämärtynyt. Uudet kadut saivat aiempaa lat-teammat nimet, vaikkakin joissakin tapauksissa pyrittiin uusi nimi löytämään kaupungin tai kau-punginosan historiallisista nimistä, paikoista ja tapahtumista. Tullipuominkatu nimettiin, koska tiedettiin kaupungin tulliportin aikoinaan sijain-neen tämän kadun länsipään kohdalla. Maaherran-kaduksi nimettiin Tandefeltinkatu. Tandefelt oli toiminut jo 1700-luvun lopulla ensin Oulun ja sitten Vaasan lääni maaherrana. Sen sijaan Troil, jonka nimikkokatu nimettiin kaupunginosan nimen mukaisesti Itätullinkaduksi, oli toiminut aikoinaan juuri Turun ja Porin läänin maaherrana. Ehkä maaherra -määritteellä haluttiinkin kun-nioittaa yleensä maaherroja. Nimitoimikunnan pöytäkirjasta ei nimittäin läheskään kaikkien nimien valinnalle voi löytää perusteluja edes rivien välistä. VI osassa vanhat henkilönimiperäiset ja ilman-suuntien mukaan annetut kadunnimet korvattiin pääosin virkanimistön ja hallintosanaston mukaan nimetyillä kadunnimillä.

  Alkuperäisiin nimiin nämä VI osan kadunimet liittyvätkin juuri näiden virka- ja ammattinimien kautta. Sen sijaan Peltomiehenkatu viitannee VI:n osan asukkaiden vielä myöhäisinä aikoina yleisesti harjoittamaan maatalouteen. Henry Granforsin mukaan Hakkisenkadun nimi taas juontuu kadun varressa asuneesta miehestä, joka oli erittäin ahkera kirkossa kävijä, jonka vuoksi häntä ryhdyttiin kutsumaan hakkiseksi eli kirkkohakkiseksi. Hakkinen on Satakunnassakin käytetty kansanomainen nimitys naakasta, joka oli ja on yleinen kirkkoympäristöissä. Toisaalta hakkinen on lounaismurteissa käytetty nimitys myös kuhilaasta, joten Hakkisenkadun nimen tausta voi olla alueen maanviljelysmenneisyydessäkin Peltomiehenkadun tapaan. Käpylänkatu taas nimettiin kadun eteläpäässä vielä nykyisinkin sijaitsevan Käpylän kiinteistön, varattomille suurperheille raken-nettujen kaksoistalojen, mukaan. Itäisenkadun korvannut Ratakatu taas ilmentää kadun sijaintia ratavarressa. Johnssoninkatu nimettiin Ilkan-kaduksi. Nimityksen taustalla saattaa olla kansallisromanttisessa hengessä muistettu nuijasodan sankari Jaakko Ilkan nimi tai sitten esimerkiksi Hakkisenkadun tapaan joku kadun varressa asunut Ilkka -niminen mies. Wahlberginkadusta tuli Tapionkatu kadun X osan puolella sijaitsevan osuuden nimen mukaan. Tämäkin nimi lienee aikoinaan annettu kansallisten ja kalevalaisten nimien ryhmään kuuluvana.

  Henkilöperäisistä kadunnimistä vain Ignatiuksenkatu ja Sackléninkatu sekä Svensberginkatu saivat säilyttää nimensä, koska nimitoimikunnassakin luokiteltiin näille kaduille nimensä antaneet henkilöt Porin historiassa niin merkittäviksi, että heidän muistonsa tuli säilyttää. Joka tapauksessa VI osasta katosivat lähes täysin entisten porilaisten mukaan nimetyt, kaupunginhallinnon muistoja kantaneet kadunnimet. Eräille kaduille esitettiin nimitoimikunnassa myös muita kuin valituiksi tulleita nimiä. Esimerkiksi Ruhtinaankadulle esitettiin nimeksi myös Kirsteeninkatua vanhoihin karttoihinkin Aittaluodon tienoille merkityn Gistens Udden / Girstens Uddin -mukaan. Lisäksi Paanakedonkadun nimeä esitettiin Koillisen Linjakadun ohella myös Ruhtinaankadulle. VI osassa taas Itäisenkadun uudeksi nimeksi olivat esillä myös Hamppustenkatu alueen vanhan paikannimen Hamppustenmäen mukaisesti, Vesitorninkatu sekä Tanilankatu kadun päässä sijainneen vanhan asumuksen mukaan. Samalla tulivat muutetuksi myös VI osan torien nimet: Mullitorista tuli Kuoppatori ja Malmintorista Pumpputori.