V Kaupunginosan kadunnimet

V KAUPUNGINOSAN KADUNNIMET
(C.Bollstedtin asemakaava v. 1811)

  Vuonna 1801 kaavoitettu kaupunkialue osoittautui kaupungin nopean jälleenrakentamisen myötä pian ahtaaksi. Tonttien puutteessa kaupunkilaiset totesivat kaupungin itäpuolisen maaalueen eli kruunun omistamien Kuninkaanhakojen hiekkaisine maaperineen asutuksen leviämiselle sopivaksi. Vuonna 1811 hallitsija Aleksanteri I allekirjoitti maiden lahjoitusasiakirjan ja vielä samana vuonna varamaanmittari Christoffer Bollstedt laati tälle alueelle asemakaavan. Aluetta kutsuttiin aluksi “uudeksi kaupungiksi” erotuksena vuoden 1801 kaava-alueen “vanhasta kaupungista”. V kaupunginosan alkuperäinen, vanhin kadunnimistö on nähtävissä vuoden 1840 kartassa. Vielä alkuperäiseen kaavakarttaan v:lta 1811 ei kadunnimiä oltu merkitty. Vanhan kaupungin puolelta V kaupunginosan puolelle sen pohjoisosassa jatkuvat itä-länsisuuntaiset kadut saivat tietysti nimensä vuoden 1801 kaavan katujen mukaisesti. Näitä katuja olivat pohjoisesta etelään lukien Kuninkaankatu, Kruununprinssinkatu, Ruhtinaankatu, Iso Uusikatu ja Vähä Uusikatu. Nämä kadut ovat Kruununprinssinkatua lukuun ottamatta tähän päivään asti säilyttäneet vanhan nimensä ja edustavat siten Porin nykyisen katuverkoston vanhinta kadunnimistöä. Iso- ja Vähäuusikadun (kirjoitusasultaan hieman muuttuneet) nimet antavat siis nykyisin väärän kuvan katujen iästä. Isouusikatu on myös nykyisin leveydeltään yksi keskustan kapeimmista kaduista nimensä etuliitteestä huolimatta.   Katujen nimeäminen hallitsijoiden kunniaksi oli yleistä koko Euroopassa ja myös Porissa jo vuoden 1801 kaavan katujen nimeämisessä olivat varmasti vaikuttamassa ulkomaiset esikuvat. Tavoitteena oli yleensä myös se, että keskeisemmät ja leveämmät kadut saivat myös arvokkaammat nimet - esimerkiksi Kuninkaankatu oli Porissa aikoinaan keskeinen ja varmasti liikenteellisestikin vilkkaimpia katuja.
  V osan katujen nimeämisessä noudatettiin muutenkin ulkomaisia esikuvia sikäli, että viisi katua sai nimensä aikakauden merkkihenkilön mukaan. V osan alkuperäisessä kadunnimistössä heijastuivatkin erityisen hyvin kaavoitus-ajankohdan, 1800-luvun alun valtiolliset ja poliittiset olot. Armfeltinkatu nimettiin kreivi, sotapäällikkö ja valtiomies Gustaf Mauritz Armfeltin (1757-1814) mukaan, joka juuri kaavoitusajankohtana toimi Suomen asian komitean puheenjohtajana. Steinheilinkatu taas nimettiin kreivi Fabian Steinheilin (1762-1831) kunniaksi. Steinheil toimi Suomen kenraali-kuvernöörinä vuosina 1810-1823. Tandefeltinkatu taas sai nimensä Adolf Tandefeltin (1747-1822) mukaan, joka oli Suomen hallituskonseljin jäsen ja oli määrätty Porvoon valtiopäiville 1809 oikeuskanslerin toimeen. Troilinkatu nimettiin toisen hallituskonseljin jäsenenä toimineen hallintomiehen Knut von Troilin (1760-1825) kunniaksi. Armfeltin tapaan von Troil toimi myös Suomen asian komitean puheenjohtajana v:sta 1814 lähtien.
  Kaikki edellä mainitut henkilöt voidaan luokitella “venäläismielisiksi” ja henkilöiksi, jotka Suomen tultua liitetyksi Venäjään vuonna 1809 nopeasti sopeutuivat uusiin oloihin. Esimerkiksi Tandefelt oli vuonna 1811 mukana eräässä lähetystössä, jonka tarkoituksena oli ilmoittaa “kiitollisuus keisari Aleksanteri I:n Suomelle osoittamista moninaisista hyvistä töistä ja isällisen rakkaasta huolenpidosta”. V osan kyseisten henkilöni-mien mukaan annettujen kadunnimien voi-daankin katsoa olleen tuolloin “poliittisesti sopivia”. Pohjois-eteläsuuntaisista kaduista läntisin, vanhaa ja uutta kaupunkia rajaava Isolinnankatu (aluksi suomenkielisenä kirjoitusasuna Iso Linnakatu), sai nimensä viimeistään yhdessä muiden V osan katujen kanssa. Katu kantaa siis nimessään muistoja aina kaupungin perustamisen ja Juhana-herttuan linnanrakentamissuunnitelmien ajoilta. Isolinnankadun viereinen katu idänpuolella nimettiin “isoveljensä/sisarensa” mukaisesti Vähälinnankaduksi (vanhalta suomenkieliseltä kirjoitusasultaan Vähä Linnakatu). Varvinkatu taas nimettiin kadun pohjoispään kohdalla Kokemäenjoen rannassa sijainneen kaupungin laivaveistämön eli varvin mukaan. WarfsTorget ja Stadens Skepps Warf ovat nähtävissä esimerkiksi vuoden 1801 kaavassa.

  Oma mielenkiintoinen ilmiönsä V kaupunginosan kadunnimistössä on Tähtikatu. Miksi kadulla on tällainen, muista porilaisista kadunnimistä jo aihepiiriltään poikkeava ja taustaltaan käsittämättömältä vaikuttava nimi ? Vuoden 1852 paloa edeltävää Poria kuvaavassa kartassa Tähtikadun nimeksi on merkitty Stjernwall(ska)gatan. Nimen taustalla onkin Stjernwall -niminen henkilö. Vuoden 1840 kartassa katu esiintyy kuitenkin nimellä Stjern Gatan (Tähtikatu). Nimestä putosi tai pudotettiin jostain syystä - mahdollisesti nimen lyhentämiseksi sekä sen ääntämisen ja kirjoittamisen helpottamiseksi - loppupääte -wall pois ja myös suomenkielisenä nimenä siirryttiin käyttämään Tähtikatua.

  Nimen antaja on joko entinen Porin rykmentin everstiluutnantti, maaherra Carl Johan Stjernwall (1764-1815) tai Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherraksi vuonna 1810 nimitetty Gustaf Fredrik Stjernwall (1767-1815). Heistä Carl Johan S. oleskeli 1800-luvun ensimmäisinä vuosina Porissa ottaen osaa moniin valtiollisiin toimiin. Vuonna 1812 hänet nimitettiin Viipurin lääni maaherraksi. Jo vuonna 1803 Stjernwall oli toiminut Porin kruunun-polttimon vuokraajana yhdessä luutnantti Gustav Clarénin kanssa. Kyseinen viinanpolttimo sijaitsi Aittaluodossa V osan pohjoispuolella, mikä on saattanut omalta osaltaan vaikuttaa kadun nimeämiseen juuri Stjernwallin mukaan tämän valtiollisten saavutusten ohella. C.J. Stjernwall oli myös Aurora Karamzinin isä. Gustaf Fredrik S. nimitettiin Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherraksi vuonna 1810 ja hän toimi näihin aikoihin aktiivisesti Helsingin jälleenrakentamiseksi ja saamiseksi pääkaupungiksi. Gustaf Fredrik S:n mukaan on nimetty myös Helsingin Fredrikinkatu.

  Tähtikadusta seuraava pohjois-eteläsuuntainen katu idässä Herralahdenkatu on säilyttänyt alkuperäisen nimensä, jonka se on luonnollisesti saanut vielä 1800-luvun alkupuolella V osan pohjoispuolella levittäytyneen Kokemäenjoen lahden, Herralahden mukaan. Lahti on sittemmin antanut nimensä myös 14. kaupunginosalle eli Herralahdelle. Maanmittarinkatu taas edustaa ammatinnimityksestä nimensä saaneita katuja. Mahdollisesti katu on nimetty juuri V osan kaavan laatineen, Raumalla syntyneen maanmittari Christoffer Bollstedtin muistoksi. Itä Poikkikatu nimettiin kadun sijaintia kuvaavaksi, vaikkakaan sille ei tuon ajan Porissa löytynyt läntistä paria. Sen sijaan Itä Linjakadulle löytyi pari kaupungin länsireunalla - tosin vasta vuoden 1852 kaavan myötä. Itä Linjakadun nimeä ei esiinnykään vielä esim. vuoden 1840 kartassa. V osan eteläreunaa ja koko silloisen kaupunkialueen eteläreunaa rajasi Etelä Linjakatu - sekin kartalla vasta vuoden 1852 kaavassa - , joka jatkui lännessä 3. ja 4. kaupunginosan puolelle. Koillisessa kaupunginosaa taas rajasi nimensä mukaisesti Koillinen Linjakatu, joka ilmestyy nimenä tiettävästi vasta vuoden 1895 kaavan karttaan.

Seuraava sivu
Edellinen sivu