Satakunnan Museo
Hallituskatu 11 Pori

VI KAUPUNGINOSAN KADUNNIMET
(J.H.Wahlroosin asemakaava v.1864 ja
F.J.Lindströmin asemakaava v. 1895)

  Teollistuvan Porin asuinolot muodostuivat vuoden 1852 palon jälkeen ongelmaksi. Tätä ongelmaa lievittämään J.H.Wahlroos kaavoitti vuonna 1864 uuden, nimenomaan työläisille tarkoitetun kaupunginosan, VI osan, kaupungista Vähä-raumalle vievän maantien eteläpuolelle hiekkaperäiselle maalle. Kaupunginosan katuja nimettäessä ei erityisesti huomioitu alueen luonnetta nimenomaan työläisten kaupunginosana. Sen sijaan nimensä kaupunginosan kaduille antoivat monet Porin kaupungin merkittävät hallintomiehet. VI osa on Porin kaupunginosista kokenut myöhemmin suurimmat muutokset kadunnimistössä, kun etenkin 1950-luvulla alueen kadunnimistöä uudistettiin voimakkaasti. Kaupunginosaa pohjoisessa rajaava katu sai nimekseen Maantiekatu. Katulinja noudattikin suurinpiirtein Vähäraumalle (ja edelleen Turkuun) johtanutta vanhaa maantietä. Maantiekadun eteläpuoliset etelä-länsisuuntaiset kadut saivat nimensä Pohjoispitkäkatu ja Eteläpitkäkatu sijaintinsa mukaisesti. Kaupunginosan eteläreunaa rajasi Etelä rajakaduksi nimetty katu. Myös etelä-pohjoissuuntaisista kaduista osa sai nimensä sijaintinsa mukaisesti. Läntisin vuoden 1864 kaavan alueella sijainneista kaduista nimettiin Länsi rajakaduksi ja itäisin (nykyisen Tiilitehtaanpuistokadun kohdalla sijainnut) katu Itä rajakaduksi.

  Muut kaupunginosan kaduista vuoden 1864 kaavan alueella nimitettiinkin kaupungin hallintomiesten mukaisesti. Nämä pohjois-eteläsuuntaiset kadut olivat lännestä lukien Alminkatu, Montininkatu, Wahlberginkatu, Ignatiuksenkatu, Johnssoninkatu (myös kirjoitusasu Johanssoninkatu) ja Sackleninkatu. Länsi-itäsuuntaisista kaduista henkilönimen saivat Järnefeltinkatu, Ekinkatu ja Anderssoninkatu. Akusti Hermanni Alm (1837-1869) toimi Porin pormestarina vuonna 1867-68 joutuen vakavan mielisairauden vuoksi luopumaan toimestaan. Antti Akseli Andersson (1822-1881) taas oli toiminut kaupungin raatimiehenä vuosina 1878-81. Kaarle Jaakko Ek (1797-1878) toimi Porissa paitsi kauppiaana niin myös raatimiehenä 1853-78 sekä monissa vähäisemmissä luottamustehtävissä.

Kustaa Henrikki Ignatius (1801-1844) toimi Porin pormestarina 1832-44. Kristian Johnsson (1761-1835) taas hoiti pormestarin virkaa vuodet 1813-28, mitä ennen hän oli toiminut jo Porin kämnärinoikeuden esimiehenä ja mm. Hämeenlinnan pormestarina ja Porin rykmentin sotatuomarina. Akusti Freedrikki Järnefelt (1825-1876) nimitettiin oik. raatimieheksi vuonna 1871 ja hoiti myös pormestarin virkaa seitsemän kuukauden ajan v. 1872. Aaprami Montin (1815-1866) toimi Porin pormestarina vuosina 1860-66 oltuaan sitä ennen pormestarina jo Oulussa ja Uudessakaarlepyyssä. Lars Sacklén (1724-1795) taas oli yksi Porin historian merkittävimmistä ja menestyksekkäimmistä pormestareista hoidettuaan tätä tehtävää yli neljäkymmentä vuotta 1750-91. Klaus Aatami Wahlberg (1811-1847) hoiti pormestarin tehtäviä Porissa 1844-59. Hänen kerrotaan vaikuttaneen erityisen voimakkaasti vuoden 1852 palon jälkeen kaupungin uudisrakentamiseen. Vuonna 1895 F.J.Lindström laati kaavan, jonka mukaan VI kaupunginosan alue laajeni kohti länttä ja “vanhaa kaupunkia” nykyisen Tiilitehtaanpuistokadun ja Ratakadun väliselle alueelle. Tämän alueen pohjois-eteläsuuntaisista kaduista vanhaa ja uutta puolta jakava entinen Itärajakatu sai nimekseen Tiilitehtaanpuistokatu (mainittu myös nimellä Tiilitehtaan Aleija = ven. puisto) alueella sijainneiden lukuisten tiilitehtaiden mukaan.

Kadun eteläpään kohdalla nykyisen X kaupunginosan alueella toimi tiilitehdas aina 1940-luvulle asti. Päärnäistenkatu on nimetty Päärnäisten kylän, jonka maille Porin kaupunki aikoinaan perustettiin, mukaan. Jo 1700-luvulla oli kaupungissa ollut Päärnäistenkatu. Erikoiselta vaikuttaa nykyisen Väinönkadun nimeäminen aluksi Rautatienpuistokaduksi, sillä rautatie ei aivan tämän kadun viereltä kulkenut eikä myöhemminkään tullut kulkemaan. Malminkadun nimi perustuu taas Päärnäistenkadun tapaa kaupungin ikivanhoihin paikannimiin - jo vuonna 1574 oli yhtä kaupunginosaa Porissa kutsuttu Malmineljänneksi. Myös lähialueella sijainneet ns. Malmiriihet - yksi kaupunkilaisten riihialueista - ovat saattaneet vaikuttaa kadun nimeämisessä. Riihikatu on varmasti saanut nimensä juuri alueella sijainneiden kaupunkilaisten riihien mukaan. Itä rajakaduksi uudessa kaavassa nimettiin nyt kaupunginosaa idässä rajaava uusi katu. 1920-luvulla VI osan aluetta jatkettiin vielä yhden korttelin leveyden verran länteen (nykyinen Käpylänkadun ja Rauhanpuiston välinen osuus).

Seuraava sivu
Edellinen sivu