Kadunnimistä ennen vuotta 1811

PORIN KADUNNIMISTÄ ENNEN VUOTTA 1811

  Vuonna 1558 perustetun Porin kaupungin varhaisimmista kadunnimistä on vähän tietoja. 1600-luvulla J.W.Ruuthin Porin historian mukaan kaupungin nykyisiin katuihin verrattuna vaatimattomia katuja nimitettiin usein jonkun niiden varrella asuvan varakkaan kaupunkilaisen mukaan. Käytössä oli mm. sellaiset kadunnimet kuin Matti Pietarinpojan katu ja Gottlebenin katu. Pori koki monta tuhoisaa tulipaloa 1500- ja 1600-lukujen kuluessa. Palojen myötä kaupunkirakenne koko ajan muuttui, uusia katuja syntyi ja vanhoja poistui. Vanhin Porin asemakartta on vuodelta 1696.
Karttaan ei ole vielä merkitty kaduille nimiä, mutta sen sijaan eräitä paikannimiä, jotka esiintyvät myöhemmin myös Porin kadunnimissä ikään kuin muistoina kaupungin varhaisimmilta ajoilta.

  Kaupunkialueen koilliseen nurkkaan sijoittuu nimittäin Slåts Backan (Linnamäki), josta juontuvat nykyisinkin käytössä olevat Isolin-nankadun ja Vähälinnankadun nimet. Ruuthin mukaan jo v. 1700 mainitaan Porissa olleen Linnankatu -niminen katu. Slåts Backan -nimi taas periytyy vielä kauempaa kaupungin historiasta. Juhana-herttua nimittäin suunnitteli kaupungin perustamisen aikoihin varsinaisen linnan rakentamista Poriin. Linnaa varten koottiin mittava määrä kiviä vuosina 1559-60. Rakentamissuunnitelmat kuitenkin kaatuivat Juhanan ja koko Suomen herttuakunnan aseman kukistuttua ja Juhanan jouduttua uuden kuninkaan, veljensä Erik XIV:n, epäsuosioon. Linnan rakentamiseen tarkoitetut kivet jäivät mäelle, jota siitä lähtien kerrotaan kutsutun Linnamäeksi. Vielä vuoden 1801 kaupunkipalon aikoihin näitä kiviä oli jäljellä ja vuoden 1799 kartassa paikka oli nimellä Slottsbacken. Toisaalta myös Juhana-herttuan rakennuttamaa, nykyisen Keski-Porin kirkon tienoilla sijainnutta, Porin kuninkaankartanon päärakennusta ovat kaupunkilaiset nimittäneet linnaksi.

  Henkilöiden mukaan nimettyjen epävirallisten kadunnimien lisäksi on jo kuitenkin viimeistään 1700-luvun alussa Porissa ollut myös virallisempia kadunnimiä, joista Ruuth mainitsee Linnankadun ohella Kirkkokadun (mainittu vuonna 1711) ja Hämeenkadun. Nykyisin ei Porissa ole lainkaan Suomen kaupungeissa hyvin yleistä Hämeenkatua. Vuoden 1799 karttaan on kaupungin katujen nimet merkitty ja kartta antaakin hyvän käsityksen siitä, minkälainen kaupungin kadunnimistö oli ennen vuoden 1801 tuhoisaa suurpaloa ja uutta asemakaavaa uusine katujärjestelyineen. Katuverkko ei vielä vuonna 1799 noudattanut ruutuasemakaavaa, vaan kadut mutkittelivat epäsäännöllisenmuotoisten korttelien lomassa. Jo tuolloin oli Kokemäenjoen etelärantaa myötäilevä katu oli saanut “luonnollisen” nimen Rantakatu, joka säilyi sillä vuoteen 1895, jolloin joen pohjoisrannalle kaavoitettiin Pohjoinen Rantakatu (nykyinen Pohjoisranta) ja Rantakadun nimi muutettiin Eteläiseksi Rantakaduksi (nykyinen Eteläranta).Katu ei toki vuonna 1799 noudattanut aivan samaa linjaa kuin nykyinen v:n 1852 asemakaavassa muotonsa saanut katu.

  Jo tuolloin oli käytössä myös sittemmin VI kaupunginosassa käyttöön otetut kadunnimet Päärnäistenkatu ja Malminkatu. Päärnäistenkadun nimi periytyy Bährnäs (Päärnäinen) -nimisestä kylästä, jonka maille Porin kaupunki aikoinaan perustettiin. Malmi -nimi taas esiintyy jo vuonna 1574 Porin lounaisimman kaupunginosan nimenä: Malmineljännes. Malmintulliksi tai Malmin tulliportiksi kutsuttiin myös Malminpuoleisessa päässä kaupunkia sijainnutta pikkutullin porttia (mainittu mm. v. 1711 ja 1773). Muuten vuoden 1799 kartan kadut on nimetty aikakaudelle tyypillisesti niiden varrella sijainneen paikan tai rakennuksen mukaan. Tällaisia olivat esimerkiksi Koulukatu, Myllykatu ja Tehdaskatu (sen varrella sijainneen tupakkatehtaan mukaan).

  Vuonna 1801 kaupunkia kohdanneessa tulipalossa kaikkiaan 272 taloa tuhoutui. Palon jälkeen Isaac Tillberg laati kaupungille uuden, säännönmukaisen ruutuasemakaavan, joka noudatti kustavilaisen ajan ihanteita. Tässäkin kaavassa useat kadut oli nimetty niiden varrella sijainneiden paikkojen tai rakennusten mukaan. Tällaisia nimiä oli mm. Fattighusgatan (Vaivaistalonkatu), jonka varressa jokirannassa sijaitsi kaupungin vaivaistalo. Samoin olivat nimetty esim. Tulliportinkatu, jonka eteläpäässä sijaitsi pikkutullin portti, Päärnäistentorin (Bärnäs Torget) laidalla. Kaiken kaikkiaan koko Euroopassa juuri Kirkkokatu- ja Koulukatu-tyyppisiä kadunnimiä annettiin kaduille etenkin 1800-luvulla. Kuninkaankatu, Ruhtinaankatu, Iso Uusikatu ja Vähä Uusikatu ovat säilyneet niminä tähän päivään saakka V kaupunginosan puolella samoin kuin Iso Linnankatu keskustan ja V kaupunginosan rajakatuna.

Seuraava sivu
Edellinen sivu