Porilaiset navetat

1800-luvun loppupuolella Porissa oli lehmiä paljon verrattuna väkilukuun. Talonomistaja K.F. Qvick ja vaimo Tekla eläintensä kanssa Annankatu 8:n pihalla 1890-luvun lopulla. (Kuva: Satakunnan Museo)

Lehmät piharivissä ja laitumella

Porilaiset navetat olivat yleensä osa pihariviä, johon oli sijoitettu myös muita tiloja. Piharivi saattoi syntyä myös niin, että aiemmin olemassa ollutta rakennusta jatkettiin. Tavallista oli vaihdella materiaaleja rakennuksen eri osissa. Karjasuojissa oli tavallisesti tilat 1-5 lehmälle, 1-2 hevoselle sekä muutamalle sialle. Monet pitivät sikoja vain kesäisin, silloin niille ei tarvittu omaa suojaa.

Porilaiset navetat olivat luontinavettoja. Päivittäin eläimen lanta luotiin pois karjasuojasta tarkoitusta varten tehtyä kourua pitkin. Luontinavetoissa lehmät pidettiin erillisissä pilttuissa.

Vuonna 1933 viimeinen alkuperäinen porilainen yhteislaidunalue, Herralahti kuivattiin ja palstoitettiin viljelykäyttöön. Sen jälkeen uusi laidun aidattiin joen pohjoispuolelle Pormestarinluotoon. Laidun oli olemassa 1950-luvun loppupuolelle asti.