Naisten poliittinen herääminen

Ennen sisällissotaa eduskuntaan valittu Aino Forstén oli ensimmäisiä porilaisia kansanedustajia. Hän vaikutti eduskunnassa vuosina 1917-1918. (Kuva: Satakunnan Museo).

Naisten poliittinen herääminen

Naisasiajärjestöjen ja työväenliikkeen synty liittyivät teollistumiseen ja kaupungistumiseen. Opiskelu ja poliittiset oikeudet lisäsivät naisten vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnassa.

Naiskansanedustajien ajoivat naisten, lasten ja nuorten aseman parantamista. Naiset vaativat lisää toimivaltaa, tasa-arvoa ja oikeuksia. Aloitteilla ajettiin naisen naimaiän korottamista 15 vuodesta 17-18 vuoteen, koulupakkoa 7-15 -vuotiaille sekä kätilö- ja lääkäriapua naisille. Aloitelistalla olivat myös turvakodit aviottomille äideille, terveydenhoitopalvelut, ammattikoulutus ja oikeus valita ammattinsa, samasta työstä sama palkka, vapautus miehen holhouksen alaisuudesta, hakuoikeus valtion virkoihin ja tasavertaiset mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon.

Naiset saivat valtiollisen äänioikeuden vuonna 1906, kunnallisen äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden vuonna 1917. Ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan valituista 200 edustajasta naisia oli 19.