Lasten toinen koti

Saima Kyhä eli elämänsä naimattomana ja lapsettomana omistautuen lastentarhan lapsille.

Lasten toinen koti

Lasten kasvatus muuttui 1800-luvulla aiempaa lempeämmäksi. Äitien rooli kasvattajina korostui. Ensimmäiset valtion tyttökoulut perustettiin vuoden 1843 koulujärjestyksellä. Tyttöjen kouluttaminen merkitsi myös jatkokoulutusmahdollisuuksien avautumista. Naisia kouluttautui esimerkiksi opettajiksi, kanslisteiksi ja sairaanhoitajiksi.

Teollistuminen loi yhä enemmän työpaikkoja myös naisille. Näin lasten kaitsemiselle tuli käytännön tarve.

Hanna Rothmanin Lastentarhakasvattajatar -kurssi vaikutti olennaisesti nykyisen päivätoiminnan vakiintumiseen ja laajenemiseen. Kansanlastentarha yhdisti sosiaalisen ja kasvatuksellisen toiminnan, joka vaikutti myönteisesti niin lapsiin, koteihin kuin lähiympäristöön. Rothmanin mukaan lastentarhasta piti tulla lapselle toinen koti, jotta hänen kasvatustaan ei laiminlyötäisi.

Poriin ensimmäinen suomalainen kansanlastentarha avattiin viidenteen kaupunginosaan vuonna 1900.