Työläisperheen arki

Hilja Snäll oli vahva nainen, joka teki niin ”miesten” kuin naistenkin töitä. Kuvassa Hilja on noin 38-vuotias. (Kuva: Hilja Snällin omaisten kotiarkisto).

Työläisperheen arki ja siirtolaisuus

Lapsikuolleisuus oli 1900-luvun alussa melko yleistä. Varsinkin imeväisikäisiä menehtyi paljon. Työläisperheissä nähtiin ajoittain nälkää ja siksi pihoilla haluttiin viljellä ruuaksi sopivia vihanneksia.

Työläisperheistä lähdettiin aamulla aikaisin töihin. Niin joutui lähtemään myös Hilja Snäll (1897-1971). Saara-tytär ei viihtynyt yksin kotona, vaan meni jo aikaisin viidennessä kaupunginosassa sijainneen päiväkodin portaille odottelemaan henkilökunnan saapumista töihin.

Siirtolaisuuden huippuvuodet olivat 1900-luvun alussa, jolloin suomalaisia lähti paremman elämän toivossa Pohjois-Amerikkaan ja Kanadaan.

Perheellisillä miehillä oli usein tarkoitus ensin saada olosuhteet kuntoon, jotta perhe voisi seurata perässä. Yhteys puolisoon saattoi kuitenkin katketa ilman mitään tietoa tapahtumista. Siirtolaisten keskuudessa elävän leskeksi kutsuttiin sellaista miestä tai naista, jonka puoliso oli kadonnut jäljettömiin uudella mantereella.