Naimakauppojen järkevyys

Naimakauppojen järkevyys

Edelleen laajasti vallitsevat perheihanteet saivat alkunsa 1800-luvun sivistyneistön keskuudessa. Avioliitto, äitiys, lastenkasvatus ja koti nostettiin jalustalle. Koti oli naisen vastuulla. Miehen tehtävä oli edustaa ja elättää perheensä.

1800-luvulla perheellä tarkoitettiin vanhempia ja lapsia. Aiemmin perheeseen laskettiin kuuluvaksi myös sukulaiset ja talon palvelusväki.

Puolison valitseminen perustui ennen kaikkea ”naimakaupan oikeasäätyisyyteen”. Aviokumppanin valinta riippui yhteiskunnallisesta asemasta, sukutaustasta, varallisuudesta, työkyvystä jne. Etenkin säätyläistö ja porvaristo pyrkivät avioitumaan taloudellisesti ”järkevästi”. Esimerkiksi työläisen ja säätyläisen välinen avioliitto oli käytännössä mahdoton.