Karkaaminen sairashuoneelta ei ollut mitenkään tavatonta. Sairaalan kristillis-siveellinen ajatusmaailma ja protestanttinen työmoraali ärsyttivät henkilökohtaiseen vapauteen, vapaa-aikaan ja huvituksiin tottuneita prostituoituja. Ei muunlaista elämääKestikievarissa vuonna
1900 tapahtuneen pidätyksen ja siitä seuranneen ojennushuonetuomion
jälkeen Amandan (s.1884) elämässä alkoi vaihe,
jossa pidätykset, rangaistukset, sairashuoneella olemiset ja
vapautumiset vuorottelivat. Tämän noin viiden vuoden ajan Amanda oli
vankilatuomioiden välillä vain muutamia kuukausia vapaana, kunnes sai
taas tuomion.
Näinä vapaina aikoina hän poliisin pidätysasiakirjojen mukaan jatkoi
juopottelua, rellestämistä ja siveetöntä elämää, mikä johti aina uusiin
pidätyksiin.
Kesällä 1905 Amanda itse myönsi kuulustelussa ensimmäisen kerran
viettäneensä juopottelevaa elämää ja elättäneensä itsensä haureudella
12-13 ikäisestä asti.
Poliisin pidätysraporttien perusteella näyttää siltä, ettei Amanda
saamistaan varoituksista ja rangaistuksista juuri välittänyt tai
yrittänyt muuttaa elämäänsä, vaan palasi aina takaisin jo nuorena
oppimaansa elämäntyyliin.
Hänhän ei oikeastaan muunlaista elämää ollut nähnytkään, jos tiedot
hänen äitinsä huonoista elämäntavoista pitivät paikkansa.